11. lokakuuta 2017

OPEHOMMIA JA MUITA KUULUMISIA

Niin on reilu viikko taas varkain vierähtänyt edellisestä postauksesta. Mulla oli vakaat aikomukset kiristää postaustahtia, ja julkaista heti lokakuun alkuun lisää kivoja postauksia eri aiheista. No, tapahtui hieman yllättäviä käänteitä, ja postailu on jäänyt muiden juttujen jalkoihin.

Mä olin tosiaan vajaa 2 viikkoa sitten viikonloppuna töissä pidennetyn viikonlopun eli toisin sanoen neljä päivää, ja maanantaina tauolla ollessani sain puhelun. Mua pyydettiin sijaiseksi kuluvalle sekä seuraavalle viikolle Joensuun lähikuntaan! Voi että mä olin innoissani, hypin ja pompin ja hymyilin niin ettei mitään rajaa. Olin saanut vielä tuolloin päiväksi mukaani uuden työntekijän perehdytettäväksi kassalle, ja mahtoi raukka katsoa tauolla että mikä tuolle tuli :'D En oo tosiaan tehnyt opettajan sijaisuuksia vielä yhtään, oon ollut niin kiinni muissa hommissa opintojeni aikana. Ja niitä hommia edelleen mielelläni teen, mutta oman alan kokemus on aina eteenpäin. On myös eduksi saada jalkaa edes hieman oven väliin jonnekin, ja oikeasti kohdata erilaisia oppilaita ja luokkia. 

Sain siis opetettavakseni 2.luokan, joka on mulle oikein ideaali alkukasvatuksen sivuaineopintojeni takia. Muutenkin sovellun mielestäni parhaiten ihan pikkuoppilaiden pariin, ja heidän kanssaan mieluiten toiminkin. Onhan 1.-6.-luokkien välillä aivan huima ero oppilaissa! Hyvät puolensa toki kaikissa, ja eri luokka-asteista hankinkin mielelläni kokemusta. Alkuopetus taitaa silti olla se mun juttuni, mutta en koskaan sano ei koskaan. Koen, että opettajan hommissa ei voi olla koskaan valmis. Ei toki missään muissakaan hommissa, jokaisella alalla voi aina kehittyä. Mutta ajattelen jotenkin, että vaikkapa kassan toiminnanhan oppii aika kattavasti, ja harvoin tulee tilanteita joita ei osaa ratkaista. Toki asiakkaat on erilaisia, päivät on erilaisia, tilanteet muuttuu. Mutta opettajana sulla on ne omat haasteet jokaisen oppilaan kanssa, ja tilanteet voi olla hyvinkin yllättäviä ja muuttua nopealla syklillä. Tunnin ohjelma voi mennä aivan uusiksi jonkin yllättävän tapauksen johdosta, tai voit huomata ettei jokin opetusmenetelmä vain toimi alkuunkaan. Opettajana kehittyy varmasti kokemuksenkin kautta läpi vuosien, menetelmäpankki kasvaa ja oppilaista oppii huomaamaan erityisen tuen tarpeita erityisellä herkkyydellä. 

Mutta siis, älkää käsittäkö väärin - jokaisella alalla on ne omat haasteensa, eikä missään ammatissa voi olla koskaan täysin valmis. Aina voi ja kannattaa kehittää itseään sekä omaa osaamistaan. 

Mulla alkaa olla kohta koko vajaan kahden viikon sijaisuus paketissa, ja päivät on menneet ihan tosi kivasti. Ekana päivänä olin kyllä hieman jännät housuissa, kun kuulin pääseväni opettamaan musiikkia eräälle toiselle luokalle ilman mitään ohjeita. Mä olen musiikillisesti, no, lahjaton. Hyvin lyhyesti. Mulla on toki kaikki musiikkiin liittyvät opinnot suoritettuina ja pedagogista osaamista ja hyviä harjoituksia löytyy kyllä. Mutta se toteutus on sitten ihan eri juttu, ja koen musiikin mulle suurena haasteena. Uskallan kyllä laulaa, mutta soittotaito on melkoisen olematon. Mutta niin vain selvisin kyseisestä oppitunnista sekä ja "oman luokkani" musiikista tällä viikolla. Usein riittää, kun tekee vain parhaansa. 

Oon ihan rakastunut opehommiin, ja onhan nämä päivät olleet aivan erilaisia kuin vaikka harjoitteluissa. Kukaan ei ole ohjeistamassa mua tai pyydä tekemään mitään toisella tavalla, saat itse huomata mikä toimii ja mikä ei. Se on jotenkin vapauttavaa, ja samalla tosi opettavaistakin. Mun luokka on ollut aivan ihana, mutta haastetta riittää myös rutkasti. Oon viihtynyt todella hyvin ja koko kouluyhteisöön sopeutuminen on mennyt kivasti. Oon saanut apua aina pyytäessäni, ja vaikka aina sijaisuuden alussa sut heitetään tietyllä tapaa kylmään veteen, oon saanut koulun rutiineista ja ihan yleisesti oppisisällöistä hyvin kiinni. Aiemmin ajattelin kammoavani tuollaisia tilanteita ja tietämättömyyttä, mä kun kuulun niihin ihmisiin jotka mielellään suunnittelevat asiat mahdollisimman hyvin etukäteen. Mutta yllättävän hyvin tämä on sopinut mulle, ja oon ollut nämä kaksi viikkoa aivan innoissani! Ah. Toki positiivinen palaute muilta sekä ihanat pikkuyllätykset (mm. vaahteran lehdet) lapsilta ovat kannustaneet extrapaljon! 

Tänään kohtasin toisen oman haasteeni yläkoulun oppitunnin muodossa. Pidin seiskoille maantietoa, ja mullahan ei siihen tule mitään varsinaista pätevyyttä. Minusta tulee luokanopettaja ruotsin kielen pätevyydellä, eli ruotsin kieli menee yläkoulussakin. En ole koskaan yläkouluikäisiä opettanut missään harjoittelussakaan, joten uusia asioita silläkin saralla. Tunti oli melkoista hälinää ja kommelluksia täynnä, nimittäin en ollut päässyt käsiksi kaikkiin matskuihin enkä päässyt sijaisen tunnuksillani koneelle. No, näistäkin kokemuksista oppii, ja itse asiassa ehkä parhaiten oppiikin :D Joutuu tekemään päätöksiä tilanteen mukaan, ja keksimään vaihtoehtoisia toimintasuunnitelmia lennossa. Ihan kivasti se tunti kuitenkin lopulta meni. 

Mitäs muuta tänne sitten kuuluu? No, unirytmiä oon korjannut oikein urakalla. Siitä voisin itse asiassa tehdä ihan oman postauksensa, mikäli vain juttua tarpeeksi riittää.

Oon hurahtanut joulujuttuihin aivan täysillä, ja äskenkin syötiin avomieheni kanssa joulutorttuja glögimukien äärellä  Ostin viime viikolla meille suklaajoulukalenterit, sekä vetelin rasiallisen joulusuklaata napaani. Mies ei joulusuklaasta välitä, eli more to me ;) Hih. Joululahjojakin oon ostanut jo aikamoisen kasan, ja tosiaan ensimmäisen lahjan ostin tuolle paremmalle puoliskolleni jo toukokuussa. Ja kyllä, kyseessä on sentään oma ennätykseni joululahjojen ostamisen aloittamisessa.. Ai miten niin jouluhöperö?

Oon sijaisuudesta huolimatta ehtinyt tehdä paljon muutakin, ja oikeastaan unirytmin korjaamisen myötä jaksanut paljon paremmin arjessa. Viime viikolla ehdin käydä moikkaamassa rakasta Roosaa ja maailman ihaninta pientä miestä!! ♥ Voi apua sitä ihanaa vauvan tuoksua, niitä pieniä sormia ja varpaita.. Toinenkin ystäväni saa vauvan ensi vuoden puolella, en malta odottaa!! On perheenlisäys vain niin valtavan ihana ja kaunis asia, ja oon rakkaiden ystävieni puolesta sanoinkuvaamattoman onnellinen.

Lisäksi ehdin viime viikolla nähdä pitkästä aikaa Emmaa, ja meillä menikin hyvä tovi kuulumisia vaihtaessa teekupposten äärellä. Ystävät ovat kultaa, ja oon viime aikoina tajunnut entistä vahvemmin kuinka ihana tukiverkko ja upeita ihmisiä mun ympäriltä löytyykään. Perjantaina nappasin miehen kainaloon ja lähdettiin mun kavereiden ja heidän seuralaistensa kanssa katsomaan mm. Antti Tuiskua, joka veti aivan huikean shown! Perheen kanssa muisteltiinkin viikonloppuna, kuinka Antti Tuisku oli jossain vaiheessa ehdoton no no, ja siskon kanssa valitettiin kun Antti oli laivalla joskus esiintymässä :D Ja nyt Antti on taas yksi ehdottomista lemppareista, jonka tahtiin moni muukin tanssii mielellään. Jotenkin niin hassua. 

Lauantaina mä lähdin ihanien blogityttöjen luo Kuopioon viettämään rentoa päivää yhdessä. Treffattiin siis Millan, Katan, Viivin ja Marian kanssa ilmajoogan, asukuvailun ja rennon hengailun merkeissä, ja päivä olikin tosi kiva noiden tyttöjen kanssa. Oon niin onnellinen, että oon saanut blogin kautta elämääni ihania ja samanhenkisiä tyyppejä, joiden kanssa viettää vapaa-aikaa ja tehdä asioita joista nauttii erityisen paljon 

Ennen lähtöä mä vielä koukkasin Ikean kautta hakemassa meille kotiin hieman juttuja. Ikeasta ajoinkin sitten suoraan Kuhmoon yhden yön ajaksi hakemaan hieman voimia. Viime viikko oli kaikessa ihanuudessaan myös henkisesti valtavan rankka, meidän taloudessa tuon paremman puoliskon taistelu nikotiiniriippuvuutta vastaan on välillä kiristänyt välejä ihan tosi paljon, ja saanut mutkin pahoittamaan mieleni tai itkemään holtittomasti makkarin lattialla. Mun nikotiinivastaisuus on ollut kyllä huipussaan, ja lohduttaudun sillä että koko ajan tämä tilanne helpottaa. Oon saanut purkaa noita asioita ystävilleni ja perheelleni, ja toki ollaan poikaystävän kanssa puhuttu nuo tilanteet läpi ja muistettu rakastaa. Olla lähellä. Mutta ei tosiaan ole aina helppoa, ja minäkin herkän mieleni kanssa otan jotkin asiat itseeni liiankin helposti. Toki kyllä toinenkin on ollut ihan selkeästi todella kireänä, eikä aina ollenkaan oma ihana itsensä. Mutta se on elämää, näissä jutuissa tuetaan ja eletään yhdessä, ja vietetään myös ihania hetkiä kynttilän valossa viinilasilliset kädessä. 

housut Zara
neule BikBok
korvikset H&M

Psst! Kuvituksena vuoden takaisia, ennen julkaisemattomia asukuvia ;)

Tää viikko sitä vastoin on ollut aivan ihana, jotenkin jopa ihan taianomainen. Oon nukahtanut joka ilta turvalliseen kainaloon, ja oon tosiaan nukahtanut ihan sekunnissa. Toinen on aina naureskellut, kuinka voinkin simahtaa noin nopeasti. Yleensä saatan valvoa ja heräillä yön aikana, ja painajaiset on olleet säännöllisen epäsäännöllisesti läsnä mun elämässä. Jo viime viikolla parin vaikean illan jälkeen näin kamalaa painajaista vanhoilla tutuilla, ja samalla niin inhottavilla teemoilla. Nyt oon sen sijaan nähnyt kivoja unia, nukkunut yöni heräilemättä ja herännyt aamulla hymy huulilla pusuja vaihtaen. 

Kyllä se vaan niin on, että arkiset asiat tekee mut kaikkein onnellisimmaksi. Ne hauskat kauppareissut, kun muut katsoo teidän naureskelua kummaksuen. Ne illat, kun saa toisen sylissä katsoa leffaa. Yhteiset lenkit syksyn sateessa meidän koko pienen perheen voimin. Rakkaan rasavillin karvakuonon aamuiset pusut. Ne illat, kun ehditään kunnolla laittaa ruokaa yhdessä. Ystävän halaus tai teehetki kiireen keskellä. Oppilaan hymy ja heippojen sanominen koulupäivän jälkeen. Elämä on kaikessa arkisuudessaan ja tavallisuudessaan niin valtavan kaunista ja arvokasta. Muistakaa nauttia siitä.

10 kommenttia :

  1. Ihana oli lueka sun kuulumisia, hauskaa oli myös se että osasta näistä ehdittiin lauantaina keskustella ja tiesi jo vähän mitä sulle kuuluu;) Voi kun useammin päästäisiin vaihtamaan kuulumisia kasvotusten kahvi- tai teekupin ääressä ♥
    Hauskaa oli lukea nuista opettajajutuista, hurjaa seiskaluokkalaisia opettaa varmasti:D Meille tulee joskus tettiläisiä (en nyt muista millä luokalla he ovat) ja joskus on kyllä melkoista hulinaa töissä ohjastaa heitä, etenkin jos tettiläiset on kavereita samaan aikaan:'D Ihan eri asiahan tuo on, mutta siis lähellä!:D
    Aivan ihania kuvia ja asu jälleen kerran. Punainen ja vaalean beige/kerma ne yhteen soppii;) Onnentäyteistä loppuviikkoa sulle Jenni<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, ihanaa oli lauantaina höpistä yhtä sun toista <3 Eiköhän me päästäkin, pitää yrittää vielä ennen joulua ehtiä näkemään! <3

      No se oli kyllä aika hurjaa :D Katsotaan kuinka kasien kans menee huomenna! No joo, kyllähän se aina kaveruksilla menee helpommin pelleilyksi tai naureskeluksi :')

      Kiitos Kata, ihanaa viikonloppua sinnekin <3

      Poista
  2. Kiva kun bloggailet taas useammin :) Sun juttujasi on aina mukava lukea, sulla on ihana tapa kirjoittaa! <3 Sekä tosi rehellistä tekstiä. Varmasti todella hieno kokemus päästä oikeesti opettamaan lapsia ja nuoria, mä oon aina miettinyt minkälaista se opettajan työ oikeesti on :D Hyvin oot kuitenkin selviytynyt :) Mäkin haluaisin joskus lopettaa tupakoinnin, mutta se ei ole niin helppoa.. Tsemppiä siis sun miehellesi ja sulle, ei ole varmasti helppoa mutta sen arvoista kuitenkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa tämä postaustahti tästä taas hiljalleen elpyisi, tää on vain tosi mukavaa hommaa yhä edelleen :) Kiitos Niina, tosi ihana saada tuollaista palautetta! <3

      On kyllä oikeasti tosi hieno kokemus päästä opettamaan, se on vain itsellekin niin opettavaista ja samalla haastetta riittää. Jokainen päivä on niin erilainen :) Voi, tsemppiä hurjasti sullekin mikäli päätät joku päivä tupakasta vierottautua! Ja kiitos Niina, tsempit tulee tarpeeseen :D

      Poista
  3. Kuulostaa niin kivalle tuo opettajan tuuraus, ihana että viihdyttävä siellä!:) Mä joskus haaveilin luokanopettajan ammatista! Kuulostaa hurjalla seiska luokan ohjaus, ne on jotenkin niin tein iässä :D
    Ois kyllä ihana kun pääsisi vaihtamaan kuulumisia useamminkin, pitää korjata asi ja pitää vaikka koiratreffit!:D mutta ihana asu, niin raikas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihan hurjan kivaa, ja oon viihtynyt niin hyvin! :) Ai haaveilit, onpa hauska kuulla!! :) Sitä en nimittäin tiennytkään. Joo onhan ne teini-iässä, mutta kasiluokan kanssa oli varsinkin ihan tosi kivat tunnit eilen! :)

      Niin pitää korjata asia ihan todella, koiratreffit kuulostaa hyvältä!! <3

      Poista
  4. Voii ihanaa kun oot saanu noita sijaisuuksia, susta selvästi pidetään<3 Tasainen arki on kyllä sitä mistä pitäis jokaisen saada nauttia. Se kun huomaa et eniten merkkaa ne rakkaat läheiset, oma koti, terveys, työt, koulu.. Ihanaa kuulla et sielä kaikki on hyvin ♥
    Ja niin, kaunis sinä ja uppee asu <3 Noi housut voisin tulla ryöstämään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos muru <3 Toivottavasti pidetään :') Se on tavoitteena!

      Arki on täynnä niitä ihania juttuja kun katsoo vain ympärilleen, on ihana rakastua arkeen uudelleen ja uudelleen <3 Kiitos murunen! <3

      Poista
  5. Voi mahtavaa, kun opiskelet opettajaksi! Olet valinnut antoisan ja haasteellisen ammatin. :) Sijaisuuksia kannattaa todella alkaa tehdä jo opintojen aikana. Sieltä saa työstä todellisemman kuvan, kuin harjoitteluista. Ja myös opinnoista saa enemmän irti, kun tietää käytännössä, mistä puhutaan. Ihana kuulla, että sijaisuus on mennyt hyvin. Olen toista vuotta oman luokan kanssa nyt, ja sitä ennen tein pari vuotta sijaisuuksia - osan jo opintojen ohella. Helpotti huomattavasti työelämään siirtymistä, kun oli jo hieman pidempiäkin sijaisuuksia takana. Kannustan siis sinuakin ottamaan vastaan sijaisuuksia jo opintojen ohelle - niistä on älyttömästi hyötyä!

    Minulla oli ihan samanlaiset ajatukset opiskellessa siitä, että haluan alkuopettajaksi. Kävin myös esi- ja alkuopetuksen sivuaineen. Viime vuonna sainkin opetettavaksi neloset, ja jatkoin nyt heidän kanssaan viidennelle. Yllätyksekseen sitä on huomannut, että olo on oikein kotoisa ''isojenkin'' oppilaiden kanssa. Niin se elämä yllättää! Toisaalta, tämä on siitä kiva ammatti, että ei tarvitse lokeroida itseään vain tietyn ikäisten opeksi - työuran aikana ehtii jokainen ope halutessaan varmasti kokea kaikki vuosiluokat.

    Tsemppiä paljon opiskeluihin ja tuleviin sijaisuuksiin! :)

    Ps. Aivan IHANA asu ja tyyli sulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, ihanaa että sinäkin oot opettaja, en hoksannutkaan!! :) Ammatti tulee kyllä olemaan antoisa ja haastava, se on varmaa :) Nyt onkin hyvä tilanne sijaisuuksien kanssa, ja saan jatkaa pitkälle joulukuuhun tuolla nyt jo tutuksi tulleessa koulussa kolmena päivänä viikossa, ja lisäksi pari lyhyempää sijaisuutta mahtuu mukaan. Ehdottomasti kyllä teen sijaisuuksia niin paljon kuin vain ehdin opintojeni ja toisen työn ohella :) Kiirettä varmasti tulee olemaan, ja gradu pitäisi saada kunnolla vauhtiin. Ja se on kyllä totta, että sijaisuuksista saa PALJON harjoitteluita enemmän irti, ja onhan siellä ihan eri tavalla vastuussakin kaikesta. Aivan varmasti työelämään siirtyminen helpottuu huomattavasti, kun on jo alla sitä käytännön kokemusta vanhempien kanssa viestimisestä ja kaikesta sellaisesta, mihin ei harjoitteluissa tarvitse tarttua.

      Ihana kuulla, että olet jatkanut oman luokkasi kanssa jo toiselle vuodelle :) Ja niin ne ajatukset vain muuttuu tilanteiden mukaan tai vuosien saatossa, ja itsekin olen kyllä hyvin avoin kaikille mahdollisuuksille. Ja varmasti omaan luokkaan kiintyy aina kovasti, ja on hauska jatkaa heidän kanssaan pidempään, mikäli vain mahdollista. Itse sain tosiaan pari viikkoa sijaistaa 2.luokkalaisten parissa, ja tykkäsin kovasti. Nyt tulevat 1,5kk vietän pienryhmän kanssa, ja ryhmästä löytyy lähes kaikkien vuosiluokkien edustajia ja monenlaista uutta, missä pääsen myös erityispedagogiikan sivuainettani hyödyntämään. Varmasti haastava, mutta samalla hyvin antoisa kokemus. Aika näyttää, mikä vuosiluokka muotoutuu mieluisimmaksi opettaa, ja tottakai kannattaa haastaa itseään jo kokeilla uutta.

      Kiitos paljon pitkästä kommentista, mukava jutella "kollegan" kanssa ja saada vinkkejä arkeen! :) Tsemppiä sullekin kovasti työsi pariin :)

      Ja kiitos vielä kehuista <3 Sinun tyylisi on kyllä myös aivan huikea!

      Poista

Blog Design by Get Polished